Moni työyhteisö, harrasteryhmä, koululuokka ja muu sosiaalinen yhteisö on koronapandemian vuoksi siirtynyt työskentelmään ja kokoustamaan fyysisistä toimitiloista etäyhteyksien päähän. Digitaaliseen toimintaympäristöön loikkaaminen on sujunut teknisesti melko ketterästi — onhan Suomi nauttinut maailmalla digitalisaation edelläkävijän tittelistä, ja se sijoittui jo vuonna 2019 Digibarometri-tutkimuksessa 3. sijalle 22 eri maan digitaalisia valmiuksia vertailevassa tutkimuksessa. (1.)
Vaikka tarjolla on paljon erilaista tekniikkaa etätyöskentelyn ja digitaalisen kokoustamisen mahdollistamiseksi, moni kokee etätyöskentelyssä sosiaalisia haasteita. Digitiimeissä vuorovaikutus on erilaista kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa: sanojen merkitys (yli)korostuu ja non-verbaalisten viestien puute voi aiheuttaa väärinymmärryksiä. Toisaalta taas digitaalisissa kanavissa jokaisella on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua keskusteluun, mikä ei ehkä fyysisessä toimintaympäristössä toteudu. (2.)
Olen pelannut ammatikseni jääkiekkoa jo 15 vuotta, ja useissa joukkueissa erilaisia digitaalisia viestintäkanavia on otettu käyttöön enenevissä määrin. Zoom-palavereissa ja WhatsApp-chateissa viestiminen on sujunut mielestäni hyvin, mutta toisaalta niiden rinnalla olemme jatkuvasti tavanneet yhteisössämme myös kasvotusten. Sen sijaan opiskeluni olen suorittanut täysin etänä Saksasta käsin. Olen koulua käydessäni tullut tutuiksi edellä mainitsemieni Zoomin ja WhatsAppin lisäksi myös Teamsin ja Moodlen kanssa.
WhatsAppissa kynnys keskustelun aloittamiseksi on ehkä matalin, kun taas Moodlessa korkein. Toista lukukautta suorittaessani olen päässyt osallistumaan jo muutamaan erilaiseen ryhmätyönä toteuttavaan projektiin, joista olen tehnyt muutamia universaaleja huomioita.
1. Hyvää kommunikaatiota ja keskustelua johtaa aina joku. Ilman johtajaa, projektipäällikköä tai vastuuhenkilöä on hankala käydä johdonmukaista keskustelua.
2. On tärkeä kuulla kaikkia tiimin jäseniä. Taitoa ja tietoa löytyy myös heiltä, jotka eivät ehkä uskalla aloittaa keskusteluita.
3. Isommista kokonaisuuksista on hyvä kirjoittamisen sijaan sopia puhumalla. Esimerkiksi aloituspalaveri ja palautteen antaminen on helpompaa, kun kaikki ovat samaan aikaan paikalla vaikkapa Zoomissa tai Teamissa. Kirjalliseen viestimiseen painottuvaa WhatsAppia tai Moodlea sen sijaan on kätevämpi katsoa aina ehtiessään.
Digitiimissä toimiminen tulee tutummaksi yhä useammalle tulevaisuudessa. Etäyhteydet ovat tulleet jäädäkseen, ja useilla työpaikoilla paluuta täysin entiseen työskentelykulttuuriin ei ehkä enää ole. Siinä missä viestintätaitoja on peräänkuulutettu työmarkkinoilla jo tovi, tulevaisuuden työnhakuvaltti saattaa olla digiviestintätaidot. Digitaalista kommunikaatiota on onneksi helppo harjoitella, koska jokainen meistä on tänä päivänä tekemisissä muiden kanssa erilaisten kanavien kautta enemmän kuin koskaan ennen.
Joonas L.
Viitteet
1. ETLA: Digibarometri 2019: Digi tulee, mutta riittävätkö resurssit?
https://www.etla.fi/julkaisut/digibarometri-2019-digi-tulee-mutta-riittavatko-resurssit/
2. TTT: ”Olenko ihan turha?” — Etötyö koettelee myötätuntoa ja luottamusta
https://tttlehti.fi/olenko-ihan-turha-etatyo-koettelee-myotatuntoa-ja-luottamusta/
Hyvä kuulla omia kokemuksiasi! Omat opiskelut ovat vasta alussa, joten vastaavia kokemuksia ei ole vielä ehtinyt kertyä. Etenkin näin monimuoto-opinnoissa on kyllä hyvä tilaisuus oppia käytännössä, miten virtuaaliset tiimit ja kommunikaatio muutenkin toimivat, sillä näitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan työelämässäkin yhä enemmän. Mahtavaa myös, miten nykyajan tekniikka mahdollistaa jopa toisesta maasta käsin opiskelun.
VastaaPoistaMielenkiintoisia nostoja! Etäpalaverit Zoomissa ja Teamsissa ovat toki ketteriä ja tehokkaita tapoja työstää asioita. Varsinkin pienissä ryhmissä. Olen kuitenkin huomannut, että jos ryhmäkoko on isompi, on paljon vaikeampaa herättää keskustelua ja käydä dialogia muiden kanssa. Kynnys nousee paljon suuremmaksi. Pelaan myös itse kilpatasolla jalkapalloa ja olen huomannut, että etänä käytävät taktiikkapalaverit tuntuvat todella paljon raskaammilta henkisesti, kun ei pääse heittämään vitsiä joukkuekavereiden kanssa. Onko sinulla ollut samanlaisia tuntemuksia?
VastaaPoistaOn juurikin näin, viime kesänä oli paljon erilaisia palavereja etänä, missä oli todella tärkeitä asioita ratkottavana, vielä tähän päälle ne käytiin englannin kielellä niin olisin todella paljon mieluummin ollut paikan päällä keskustelemassa asioista kasvotusten.
PoistaMielenkiintoinen kirjoitus sinulta Joonas, ja oli kiva lukea sinun henkilökohtaisia kokemuksia opiskelu elämästä. Uskon,että tämäkin meidän yhteinen virtuualitiimi projektimme ja sen tavat toimia myös kehittään meidän kaikkien toimintatapoja seuraavia etäprojekteja varten. Tästä kokemuksesta voimme kaikki ammentaan hyötyjä ja kehitysideoita seuraaviin opiskelutehtäviin ja tulevaisuuden työtehtäviimme. Ja uskon myös vahvasti,että virtuaaliset kokoukset ja tapaamiset ovat tulleet jäädäkseen, niin vapaa-aikaa, opiskeluun ja työelämään. Iso kiitos Joonas hyvistä kirjoituksistasi.
VastaaPoista